Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/09/28/gallupkielto.htm

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tiistaina 21. syyskuuta 2004.
Ajatus mielipidekyselyjen rajoittamisesta
vaalien alla ei saa vastakaikua
Tiedotusvälineissä ja hallituksessa
torjutaan vaalijohtajan ehdotus
Kaius Niemi
HELSINGIN SANOMAT

Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen ehdotus mielipidekyselyiden rajoittamisesta noin kuukautta ennen vaaleja sai maanantaina nihkeän vastaanoton niin tiedotusvälineissä kuin hallitusvallan puolelta.

"Eivät mielipidetiedustelut ole kansanvallalle vaarallisia", toteaa Yleisradion Radiouutisten politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Jari Niemelä.

"Tiedotusvälineiden on saatava itse päättää omasta sisällöstään. Asian hoitaminen lainsäädännöllä on ihan mahdotonta", Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen puolestaan sanoo..

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kommentoi asiaa Tallinnan vierailunsa aikana STT:lle.

Hänen mukaansa vapaan tiedonkulun maassa ei voida lailla rajoittaa mielipidemittausten tekemistä.

Pääministeri ei myöskään usko, että vaalien loppumetreillä tehdyillä kyselytuloksilla olisi suurta vaikutusta äänestäjien valintoihin.

Oikeusministeriön vaaleista vastaavan ylimmän virkamiehen Arto Jääskeläisen mukaan erityisesti henkilöpainotteisten vaalien kuten presidentinvaalien ja eurovaalien alla julkaistut mielipidemittaukset saattavat vaikuttaa liikaa äänestyskäyttäytymiseen.

Hän esitti maanantaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että kyselyiden julkaisemisen voisi kieltää noin kuukautta ennen vaaleja joko lailla tai tiedotusvälineiden keskinäisellä sopimuksella.

Virkkusen mukaan kumpikaan vaihtoehto ei ole realistinen.

"Mitenkähän se nykyisessä maailmassa oikein tapahtuisi, kun on internettiä ja muuta julkaisutoimintaa. Mikään ei olisi yksinkertaisempaa kuin rahoittaa tutkimus täällä ja toimittaa tiedot Ruotsiin, jossa ne julkistettaisiin", Virkkunen sanoo.

Samaa mieltä on radiouutisten Niemelä. "Ranskassa on tällaisia rajoituksia ja siellä tiedot kierrätetään Sveitsin kautta. Meillä varmasti kävisi samalla tavalla. Tiedot julkistettaisiin ulkomailla, ja kaikkihan me luonnollisesti niitä siteeraisimme", Niemelä sanoo.

Niemelän ja Virkkusen mukaan äänestäjien on päästävä samoihin tietoihin käsiksi kuin politiikan suunnittelijat. Puolueet teettävät omia mittauksiaan ja asennetutkimuksiaan, mutta ne eivät julkista niitä.

Jos tiedotusvälineet lakkaisivat julkaisemasta mielipidemittauksia vaalien alla, huhut julkaisemattomien mielipidemittausten vaikutuksista kasvaisivat, Niemelä sanoo.

"Aina silloin tällöin meitä syytetään siitä, että emme halua julkistaa teetettyä mielipidemittausta, koska se olisi jollekin suosiollinen, jollekin ei. Tällainen epäluulo vain kasvaisi", Niemelä toteaa.

Tampereen yliopiston dosentti Sami Borg pitää epärealistisena ajatusta mielipidemittausten rajoittamisesta lailla, mutta hän kehottaa tiedotusvälineitä vahvistamaan itsesäätelyä.

"Kysymyksen ydin ei ole siinä, kielletäänkö mittaukset vai ei. Tiedotusvälineiden olisi käytävä keskinäistä keskustelua, minkä laatuisina tuloksia on hyvä julkistaa missäkin vaiheessa. Mitä epävarmempia tulostiedot ovat, sitä epävarmempina ne myös pitäisi julkistaa", Borg sanoo.

Virkkusen mukaan tiedotusvälineet tekevät välillä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä virhemarginaalin sisällä tapahtuneista muutoksista: "Pelkistyksissä on oltava hyvin huolellinen ennen kuin sanotaan, että jonkun kannatus on selkeästi kasvussa."

Borgin mielestä kymmenen viime vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä, kun virhemarginaalit mainitaan mittausten yhteydessä ja tiedusteluja ei tehdä ennakkoon äänestäneiden vaalikäyttäytymisestä.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tiistaina 21. syyskuuta 2004. (Sivu A6, 5/8 palstaa, alhaalla oikealla).

Helsingin Sanomat.  2. pääkirjoitus. Tiistaina 21. syyskuuta 2004.
Kannatusmittaukset kuuluvat vaaleihin
Oikeusministeriön ylin vaaleista vastaava virkamies Arto Jääskeläinen haluaisi kieltää vaalikannatusta koskevien mielipidemittausten julkaisemisen esimerkiksi vaalipäivää edeltävän kuukauden ajaksi (HS 20.9). Jääskeläisen mielestä rajoitus olisi tarpeen ainakin voimakkaasti henkilökeskeisissä presidentinvaaleissa ja europarlamentin vaaleissa.

Vastaavaa rajoitusta on esitetty monesti aikaisemminkin, esimerkiksi viime presidentinvaalien yhteydessä. Silloinhan vaalitaistelun eri vaiheissa presidenttiehdokkaiden kannatuslukemissa tapahtui varsin suuria muutoksia ja kärkisija vaihtui useaan otteeseen. Voitiin väittää, että kannatuskyselyt eivät pelkästään heijastaneet kulloistakin tilannetta, vaan niiden tulokset myös vaikuttivat kansalaisten mielipiteisiin.

Vaikeampi onkin jo todistaa, mikä oli vaikutusmekanismi. Alkuvaiheessa kärjessä oli Riitta Uosukainen, sitten Esko Aho ja viimeisen kuukauden aikana Tarja Halonen. Ratkaisevaa taisi sittenkin olla äänestäjien kuva ehdokkaista vaalitaistelun edetessä ja lopulta huipentuessa.

Mielipidemittausten tai niiden julkaisemisen kieltäminen, saati vapaaehtoinen rajoittaminen, on paitsi huono myös toteuttamiskelvoton ajatus. Kuinka vapaassa maassa voitaisiin kieltää tekemästä mielipidekyselyjä? Niitä tehtäisiin joka tapauksessa vähintään kulissien takana. Niiden tulokset vuotaisivat ilman muuta julkisuuteen. Vapaaehtoiselle julkaisukiellolle ei olisi järkeviä perusteita, eikä sellainen kielto olisi kuitenkaan missään oloissa kattava. Internet olisi vahva väylä julkisuuteen.

Oikeusministeriön vaalijohtaja kehtaa vielä puhua jopa kuukauden mittaisesta rajoituksesta. Kuka muu voisi edes kuvitella sellaista vaalitaistelua? Kansalaisten kiinnostus vaaleihin vähenisi entisestään. Mielipide- ja kannatuskyselyt kuuluvat Suomen ja useimpien maiden poliittiseen arkeen. Olisi perin omituista, jos juuri vaalitaistelun aikana pitäisikin olla ilman niitä.
Helsingin Sanomat.  2. pääkirjoitus. Tiistaina 21. syyskuuta 2004. (Sivu A4, 3/6 palstaa, keskellä vasemmalla).

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. 21.9.2004.
Gallupdemokratia ja vaalirauha
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vaati eilen Helsingin Sanomissa rajoituksia puolueiden kannatusta mittaavien mielipidetiedustelujen julkaisemiselle vaalien alla. Noin kuukauden aika pitäisi hänen mielestään rauhoittaa gallupeilta ainakin henkilökeskeisten vaalien kuten presidentinvaalien ja eurovaalien edellä.

Jääskeläinen perustelee vaatimustaan mielipidetutkimusten ohjaavalla vaikutuksella. Osan kansalaisista arvellaan pyrkivän äänestyskäyttäytymisellään voittajan kelkkaan. Tämä väki haluaa lisätä sen ehdokkaan tai puolueen myötätuulta, jolla näyttää kannatuksen puolesta menevän muutenkin hyvin. "Katsotaan, ketä kannattaa äänestää, ettei ääni mene hukkaan", Jääskeläinen sanoo.

Vaalijohtajan huoli ei ole aiheeton, eikä asia ole nyt ensimmäistä kertaa esillä. Siitä on keskusteltu usein aikaisemminkin. "Gallupdemokratia" huolestutti osaa asiantuntijoista ja kansalaisista jo silloin, kun kannatusmittauksia tehtiin olennaisesti nykyistä vähemmän.

Jääskeläinen väläyttää jopa mahdollisuutta kieltää kannatusmittausten julkaiseminen vaalien alla lailla. Rajoituksia on säädetty mm. Ranskassa. Lainsäätäjän vaivaamista järkevämmältä tuntuu kuitenkin Jääskeläisen vaihtoehtoinen idea: johtavien tiedotusvälineiden keskinäinen sopimus "galluphiljaisuudesta" vaalien alla.

***
Kannatusmittausten kansalaisia ohjaava vaikutus on luultava, mutta vaikutuksen suunta ei ole yksioikoisen kiistaton. Kyselyt voivat vaikuttaa myös heikomman hyväksi. Kannatusmittauksessa alakynteen joutunut puolue tai ehdokas voi kohentaa tulostaan, koska potentiaaliset kannattajat aktivoituvat huomatessaan, että nyt heitä tarvitaan.

Tällainen vaikutus ei ehkä ole yhtä vahva kuin halu päästä peesaamaan todennäköistä voittajaa. Kuitenkin koko kysymys on niin monitahoinen, ettei kannatusmittausten julkaisemisen määräaikaista kriminalisointia pidä suunnitella. Lainvalmistelun kehnoudesta keskustellaan taas, ja keskustelun yhtenä syynä ovat hätäisesti tehdyt lait.

Tiedotusvälineiden teettämien kannatuskyselyiden voidaan tänä melko aatteettomana aikana arvioida pitävän yllä ihmisten kiinnostusta politiikkaa kohtaan, joskin niiden julkaiseminen aivan vaalien alla on Jääskeläisen tarkoittamalla tavalla ongelma. Ellei media pyrkisi kuvaamaan mielipideilmaston muuttumista, se ei olisi tehtävänsä tasalla. Puolueiden kannatussuhteet eivät ole sen arkaluontoisempi asia kuin kansalaisten suhtautuminen mihin tahansa yleiseen asiaan.

***
Puolueiden kulloisestakin suosiosta voidaan laatia kiinnostavia uutisia, mutta niitä on osattava lukea oikein. Kyseessä on aina senhetkinen fiilis, jonka tulkitsemisessa kehityssuunnan ilmentäjäksi on syytä olla varovainen.

Uutisten tekeminen mielipidemittausten pohjalta on ongelmallista, mutta itse mittauksetkin ovat ongelmallisia. Kysymys on siitä, miten valmiita ihmiset ovat tunnistamattominakaan kertomaan todellisen mielipiteensä. On olemassa runsaasti viitteitä siitä, että ihmiset kertovat haastattelijalle mieluiten sellaista, mitä he arvelevat yleisesti arvostettavan.  Kysyttäessä ihmiset sanovat katsovansa televisiosta luonto- ja ajankohtaisohjelmia ja joskus jonkin hyvän elokuvan, mutta mistähän studioviihde sitten saa katsojansa?

Kuvateksti: Mielipidemittauksilla voidaan ohjailla epätietoisia äänestäjiä voittajan kelkkaan.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. 21.9.2004. (Sivu 6, 3/3 palstaa, ylhäällä, kuva yli 1 palsta).


Iltalehti. Pääkirjoitus. Torstai 21.9.2004.
Gallupeja turha pimittää
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen väläytti eilen HS:ssa poliittisten mielipidemittausten julkaisemisen kieltämistä noin kuukautta ennen vaaleja. Hänen mielestään gallupit vaikuttavat uurnilla käyttäytymiseen.

Jääskeläinen sai vastaansa johtavat poliitikot Matti Vanhasesta alkaen ja monet tutkijat. Tukea tosin tuli Paavo Väyrysen kannattajana tunnetulta Antti Kaikkoselta. Väyrysen mielestähän gallupeja seuranneet kansalaiset taktikoivat hänet 1994 ulos presidenttipelistä, vaikka itse Urho Kekkonen oli voidellut jo varhain keminmaalaisen seuraajakseen.

Suomessa on Euroopan ehkä vakain puolueiden kannatusjakautuma, jota gallupit eivät ole heiluttaneet. Vuoden 1922 ja viime vaalien tulokset ovat samankaltaisia, jos vihreitä pitää edistyspuolueen perillisinä. Ääniharavien listakin uudistuu verkkaisesti. Äänestäjät saattavat toki taktikoida kaksivaiheisessa presidentinvaalissa. Heillä on kuitenkin siihen oikeus siinä kuin oli esimerkiksi SKDL:llä, joka jakoi äänensä 1956 J.K. Paasikiven pudottamiseksi.

Vapaassa maassa ei voi estää mielipiteiden tutkimista. Sitä voi harrastaa kuka tahansa esimerkiksi soittamalla puhelinluettelon joka kymmenennen sivun ensimmäiselle nimelle. Puolueet ja muutkin tahot teettävät vaalipäivään asti gallupeja. Jos niiden julkistaminen kielletään, huhupörssissä pyörii tietoja ja kuvitelmia "salaisista" mittaustuloksista. Mielipiteitä voi myös tutkia ja julkistaa ulkomailta käsin.

On siis paras sopeutua mielipidemittauksiin ja keskittyä niiden tulkinnan parantamiseen. Esimerkiksi Yleisradio on Pentti Lumpeen eläköitymisen jälkeenkin tehnyt suuria päätelmiä desimaalipilkun takaisista näennäisheilahteluista, vaikka mittausten virhemarginaali on pari-kolme prosenttiyksikköä. Tietenkin olisi tylsää todeta, että puolueiden kannatus on pysynyt tilastollisesti ennallaan, kuten on viime vaalien jälkeen jota kuinkin tehnyt.

Kouluissa ja mediassa olisi selvitettävä mielipidemittausten periaatteita samoin kuin vaalijärjestelmäämme. Eiväthän monet ymmärrä, miksi enemmän henkilökohtaisia ääniä saanut voi hävitä paikan paljon vähemmän ääniä saaneelle. Olisi siis korostettava puolueen ensisijaisuutta tuloslaskennassa. Kuin näinkään yksinkertaista asiaa ei oivalleta, on turha mutkistaa vaalitapoja, kuten eilisessä gallupkeskustelussakin ehdoteltiin.

Kuvateksti: Mielipidemittaukset eivät ole vaikuttaneet vaaliuurnilla, sillä puolueiden kannatus on pysynyt Suomessa vakaana vuosikymmeniä. Gallupeihin on sopeuduttava ja niitä on opittava lukemaan.
Iltalehti. Pääkirjoitus. Torstai 21.9.2004. (Sivu 6, "4/5" palstaa, ylhäällä vasemmalla, kuva 2 palstaa tekstin keskellä).

Sunnuntaina 26.09.2004: Helsingin Sanomat. Keskusta edelleen niukasti Sdp:tä suositumpi ja HS-Gallup.  Keskustan kannatus ja Sdp:n suosio on pysynyt yli 24 prosentissa.

Meno  senkun jatkuu Helsingin Sanomissa!

Maanantaina 27.09.2004: Iltalehti. Pääkirjoitus. Puoluekannatus ennallaan. 

Gallup-humpuuki 1999-2004.Tässä vihdoinkin aikaisemmin luvattu kirjoitus ja analyysi ja linkit. 

Lue myös! "Laatutyö turvaa lehtien aseman". HS 11.12.2003.
Kuvat  joskus 1980-luvun alusta Helsingin kaduilta. Pertti Manninen.

nettisanomat tiistaina 28.09.2004. Pertti Manninen.